Hävikkiruokaa pelastamassa

17.10.2018 13.08

KUVA HÄVIKKIJUTTUUN SIRKKU_THUMB.jpg

Maskun seurakunnassa aloitettiin huhtikuun alussa hävikkiruuan jakelu vähävaraisille.

Elintarvikkeet haetaan paikallisesta päivittäistavarakaupasta illalla. Tavara on saman päivän parasta ennen tai viimeinen käyttöpäivä päiväyksellä olevaa ruokaa, joka vielä on syötäväksi kelpaavaa. Viimekädessä hakija toteaa tuotteen käytettävyyden aistinvaraisesti.  Hävikkiruokajakelua hoitavat diakoniatyöntekijät apunaan vapaaehtoistyöntekijät. Ruuan kuljetuksissa yhteistyö kumppanina on Maskun Lions ry. Ruokaa jaetaan kaksi kertaa viikossa. Hakijat kutsutaan tekstiviestillä. Hakijaksi voi ilmoittautua diakoniatyöntekijöille. Voit myös osallistua seurakunnan hävikkiruuan jakeluun vapaaehtoisena. Ota yhteys diakoniatyöntekijöihin.

YK:n ja EU:n asettaman tavoitteen saavuttaminen, eli ruokahävikin määrän puolittaminen reilussa kymmenessä vuodessa, vaatii jokaisen ruuantuottajan, yrityksen, kaupan, ravintolan ja kuluttajan panostusta. Lakien ja säädösten on tuettava ruokahävikin vähentämistä. Suomessa on viime vuosina keskusteltu Ranskan mallin mukaisesta laista, joka kieltää ruuan poisheittämisen kaupoilta ja ravintoloilta. Suomessa on toistaiseksi nähty, että vapaaehtoistoimet ovat riittäviä. Ruokahävikin vähentämisessä kyse ei ole ainoastaan ruokaketjun toiminnasta, vaan kaikista ruuan kanssa kosketuksissa olevista tahoista.  Erityisesti meidän kuluttajien tietoisuuden ja asenteiden on muututtava.

Suomessa tuhlataan vuosittain 450 miljoonaa kiloa syömäkelpoista ruokaa. Koko maailmassa noin 30 % kaikesta tuotetusta ruoasta päätyy hävikkiin. Suomessa kaikesta syömäkelpoisesta ruoasta haaskataan koko elintarvikeketjussa peräti 10–15 prosenttia. Eniten ruokaa menee hukkaan kotitalouksissa, noin puolet enemmän kuin esimerkiksi kaupoissa. Ruoan tuottaminen, kuljettaminen ja valmistaminen aiheuttavat huomattavasti päästöjä. Jos ruoka päätyy roskiin, ovat päästöt syntyneet turhaan. Ruuan ja ruokaketjun osuus kaiken kulutuksemme ympäristövaikutuksista on noin 40%, joten turhaan tuotettu ruoka kuormittaa talouden lisäksi ympäristöä.

MIKÄ HÄVIKKIRUOKA?

Ruokahävikki on roskiin tai biojätteeksi päätynyttä ruokaa, jonka synty olisi voitu välttää valmistamalla tai säilyttämällä ruoka toisin. Arvioiden mukaan hävikin tämän hetkisellä määrällä voitaisiin ruokkia jopa kaksi miljardia ihmistä. Kolmannes maailman viljelyskelpoisesta maasta käytetään sellaisen ruuan tuotantoon, joka lopulta jää käyttämättä. Kehittyvissä maissa syntyvä ruokahävikki on pääosin tahatonta hävikkiä, joka johtuu kehnoista kuljetus- ja säilytysvälineistöistä. Vauraimmissa maissa syntyvä ruokahävikki ei ole niinkään tahatonta, vaan johtuu ennemmin huolimattomuudesta ja välinpitämättömyydestä. Kuluttajat ostavat liikaa ruokaa ja kaupat tarjoavat vain täydelliseltä näyttäviä tuotteita

MIten välttää hävikkiä kotona ?

Talouden tyyppi vaikuttaa ruokahävikin muodostumiseen: yksin asuva nainen heittää selkeästi eniten ruokaa pois, mutta myös lapsiperheet tuottavat paljon hävikkiä. Niissä kotitalouksissa, joissa eniten ostetaan ja käytetään rahaa ruokaan, syntyy myös ruokahävikkiä kaikkein eniten.

Kymmenen vinkkiä ruokahävikin vähentämiseen kotona:

  1. Mieti jo ennakkoon, mitä ruoka-aineita sinulla on kotona, ja suunnittele ostokset sen mukaan.
  2. Ota valokuva jääkaappisi sisällöstä ennen lähtöäsi ruokaostoksille. Näin näet kaupassa mitä tuotteita jääkaapissasi jo on.
  3. Pakkauskoon valinnassa on oleellista se, että kaikki pakkauksessa oleva ruoka tulee käytettyä. Edullinen kilohinta ei merkitse säästöä, jos osa pakkauksesta jää lopulta käyttämättä.
  4. Muista, että parasta ennen -merkinnällä tarkoitetaan vähimmäissäilyvyysaikaa, johon saakka elintarvike ainakin säilyttää sille tyypilliset ominaisuudet. Viimeinen käyttöpäivä -merkintä sen sijaan on nimensä mukaisesti päivä, jolloin valmistaja on tarkoittanut tuotteen viimeistään käytettäväksi.
  5. Muista aistinvarainen arviointi. Katso ja nuuhki. Jos ruoka ei näytä tai tuoksu pilaantuneelta, eikä viimeinen käyttöpäivä ole mennyt, kokeile maistaa pieni pala. Uskalla luottaa aisteihisi!
  6. Jos ruokaa jäi pieni määrä, hyödynnä se osana seuraavan päivän ateriaa. Jos ruokaa jäi isompi satsi, pakasta se ja käytä myöhemmin.
  7. Kaikkein nopeimmin pilaantuvat tuoretuotteet kannattaa asetella jääkaapissa samalle hyllylle silmiesi korkeudelle, jotta ne eivät unohdu kaapin perukoille.
  8. Ota ruokaa lautasellesi nälän, älä tottumuksen mukaan.
  9. Pidä pää kylmänä kaupassa: Osta vain ne tuotteet, jotka tiedät ehtiväsi käyttää ennen niiden pilaantumista.
  10. Ruokaostoksille ei kannata mennä nälkäisenä, sillä nälkäisenä on helppo sortua tarpeettomiin heräteostoksiin.

Selvää on, että hävikkiä pitää vähentää, mutta kokonaan ongelmaa ei voida poistaa.  Sinä voit kuitenkin omalta osaltasi vähentää hävikkiä. Pienetkin teot ratkaisevat – jokainen meistä voi omalta osaltaan vähentää ruokahävikkiä. Kotitaloudessa kyse on taidoista ja ajattelusta: ostat vain sen, mitä aiot syödä/käyttää, säilytät ruoat oikein ja mahdollisista tähteistä loihdit uusia herkkuja! Tsemppiä – omasta toiminnasta on hyvä aloittaa.

Lähde: Luonnonvarakeskus, LUKE

« Uutislistaukseen