Evästeet
EvästeetLinkki avautuu uudessa välilehdessä
VANHIMMAT ESINEET 1200-LUVULTA
Maskun ensimmäinen kirkko sijaitsi samalla paikalla kuin nykyinenkin; sen rakennusvuosisadasta ei ole tarkkaa tietoa. Maskusta ja Maskun seurakunnasta on maininta paavin kirjeissä vuosilta 1232 ja 1234. Ensimmäinen kirkko on ollut puinen ja se rakennettiin Maskun pitäjän viimeisen pakanallisen kalmiston kupeeseen Raatomäelle. Nykyisen kirkon iästä on kaksi tulkintaa. Vanhemman tutkimuksen mukaan v.1300 tienoilla maskulaiset ovat ryhtyneet toimenpiteisiin kivikirkon rakentamiseksi ja tehneet ensimmäisenä vaiheena kivisen sakariston, toisena vaiheena luultavimmin 1320- tai 1330-luvulla harmaakivisen runkohuoneen ja kolmantena vaiheena 1400-luvun jälkipuoliskolla kirkkoa on täydennetty tiiliholveilla, tiilisillä päätykolmioilla ja harmaakivisellä asehuoneella (ks. Suomen Kirkot II, 1961 ss.143-174) Uudempi tutkimus ajoittaa kirkon 1400-luvun lopulle (ks. Markus Hiekkanen: Suomen keskiajan kivikirkot 2007).
HEMMINKI MASKULAINEN
Maskun yksi kuuluisa kirkkoherra oli Hemminki Maskulainen, toisen suomalaisen virsikirjan (v.1605) kokoaja, joka teki ja suomensi monia virsiä sekä myös lauluja Piae Cantiones -kokoelmaan. Hemminki Maskulainen on haudattu alttarin alle ja hänen muistokivensä sijaitsee kirkon itäpäädyssä.
HEMMINKI MASKULAINEN
Maskun yksi kuuluisa kirkkoherra oli Hemminki Maskulainen, toisen suomalaisen virsikirjan (v.1605) kokoaja.
Vanhasta puukirkosta on tuotu nykyiseen kirkkoon kolme esinettä: puinen Johannes Kastajan patsas(1200-l.), kalkkikivinen kastemalja ja alttarilla oleva krusifiksi(kotimainen, 1400-l)
Vanhasta puukirkosta on tuotu nykyiseen kirkkoon kolme esinettä: puinen Johannes Kastajan patsas(1200-l.), kalkkikivinen kastemalja ja alttarilla oleva krusifiksi(kotimainen, 1400-l)
Henrik Hoffman toimi Maskussa pappina v.1625-1666. Hän oli mm. valtiopäivillä pappissäädyn edustajana ja teki suurtyön vv.1638-1642 osallistumalla raamatun-suomennoskomitean työhön
Kirkkolaivan on Maskun seurakunta ostanut naantalilaiselta tullimies Martti Portmanilta v.1701. Se esittää 1600-luvun hollantilaista linjalaivaa.
Leipäsunnuntain alttari Maskun kirkossa. kuva Kati Hannula.
Leipäsunnuntain alttari Maskun kirkossa. kuva Kati Hannula.
Leipäsunnuntain alttari Maskun kirkossa. kuva Kati Hannula.
Leipäsunnuntain alttari Maskun kirkossa. kuva Kati Hannula.
Leipäsunnuntain alttari Maskun kirkossa. kuva Kati Hannula.
maskun kirkon edusta vehreänä. Kuva Kati Hannula.
maskun kirkon edusta vehreänä. Kuva Kati Hannula.
maskun kirkon edusta vehreänä. Kuva Kati Hannula.
maskun kirkon edusta vehreänä. Kuva Kati Hannula.
maskun kirkon edusta vehreänä. Kuva Kati Hannula.
Joulukuvaelma menossa kirkossa
Riemurunotaulu
on laadittu Upsalan kokouksen 100-vuotisjuhlan muistoksi v.1693 ja sen sen sisäpinnoille on Lauri Myra maalannut kuningas Kaarle XI:n ja kuningatar Ulrika Eleonoran muotokuvat.
Simon Wacceniuksen muistokaappi 1709
Kirkkoherra Simon Waccenius lahjoitti v. 1709 kirkolle muistokaapin.
kuva Kati Hannula
kuva Kati Hannula
kuva Kati Hannula
kuva Kati Hannula
Liiku Maskun kirkossa klikkaamalla hiirellä kuvan sisällä!