Hemminki Maskulainen ja virret

Hemminki Maskulaisen muistokivi Maskun hautausmaalla.

Hemminki Maskulainen - porvarisperheestä pappisuralle
 

Hemminki Henrikinpoika Hollo syntyi Turussa (toisen tiedon mukaan Maskussa) noin vuonna 1550 porvarisperheeseen. Hemminki laitettiin kouluun, tähtäimessä oli pappisura. Turun katedraalikoulussa Hemmingin opettajana toimi ensin koulun rehtori, maisteri Eerik Herkepaeus (Härkäpää), joka edusti suomalaisen sivistyneistön kärkeä. Härkäpään jälkeen rehtoriksi tuli Jacobus Finno (Jaakko Suomalainen), joka kokosi vuonna 1583 Suomen ensimmäisen virsikirjan. Jacobus Finnon vaikutus Hemminkiin oli todennäköisesti varsin merkittävä.

 

Sekä Härkäpää että Finno olivat opiskelleet saksalaisissa yliopistoissa. Hemmingin mahdollisista ulkomaan opinnoista ei ole jäänyt tietoja. Jos Hemmingin opinnot ajoittuvat 1570-luvulle, hän saattoi opiskella jonkin aikaa Saksan luterilaisissa yliopistoissa, koska se oli siihen aikaan varsin yleistä Turun teiniopiskelijoiden keskuudessa..

Oppineella säädyllä oli tapana latinalaistaa nimensä. Hemminki Henrikinpoika Hollosta tulikin Hemmingius Henrici. Itä-Suomessa asuvilla ihmisillä oli tuohon aikaan yleensä sukunimi, vaikka sitä ei käytettykään. Länsi-Suomessa sukunimi oli vain säätyläisillä. Rahvaan parissa käytettiin patronyymiä eli isännimeä (esim. Antti Antinpoika). Sukunimi otettiin käyttöön tavallisesti siinä vaiheessa kun lähdettiin opiskelemaan virkapaikkaa varten.

 

Hemminki nimitettiin Maskun kirkkoherraksi vuonna 1586 (toisten tietojen mukaan vuonna 1587). Tuolloin hänestä tuli Hemmingius Henrici Maschoensis, Hemminki Henrikinpoika Maskulainen. Nimi määräytyi virkapaikan mukaan.

 

Säätyjaolla oli merkittävä rooli ihmisten elämässä. Pappisvirkansa myötä Hemminki irtaantui vanhempiensa porvarissäädystä ja siirtyi hengelliseen säätyyn. Vähitellen hänestä tuli yksi sen huomattavimmista edustajista. Hemminki eli lisäksi keskellä tuon ajan suomalaisen papiston parhaimmistoa, suomalaista sivistyneistöä. Hemminki oli itsekin kyvykäs.